Hyvinvoinnin puolesta Pohjois-Karjalassa

 

Hyvinvoinnin puolesta

Minustako aluevaltuutettu? Pohdin, että onko minusta ja haluanko edes. Seuraavana yönä heräsin aamuyöllä ja tajusin, että minähän olen jo. Siis olen jo koko saman alueen valtuutettu kuin mihin nyt vaaleilla valitaan uusia valtuutettuja. Tietysti haluan jatkaa nykyistä tehtävääni teidän valtuuttamananne.

Tehtäväkenttä on laaja. Nostan tähän hippusellisen niitä asioita, jotka ovat minulle sydäntä lähellä. Jatkossa käsittelen päivittäin jotakin teemaa lähemmin, joten ota blogi seurantaan.

Siun soten valtuuston istuvana jäsenenä tiedän, että tulevat vuodet tulevat olemaan haasteellisia. Vaaditaan osaamista ja yhteistyökykyä, että saamme oman alueemme hyvinvoinnin pysymään vähintäänkin samantasoisena kuin nyt. Puhutaan 750 miljoonasta eurosta– pitäisi puhua ihmisistä!

Hoitoa ja hoivaa on saatava vähintään yhtä läheltä kuin nyt. Jokaisen tulee saada itse valita terveysasemansa. Sinun tulee pystyä valitsemaan lähin ja tarkoituksenmukaisin paikka, josta saat apua sillä hetkellä akuuttina olevaan ongelmaan. Sinulla on oikeus luottaa siihen, että sinua hoidetaan. Vaaditaan, että terveysasema tulisi olla jokaisessa kunnassa. Minulle ei kuitenkaan se kerro mitään, että asema on, vaan se mitä palveluita sieltä saa.

Monipalveluauto tulee olemana yksi tulevaisuuden palvelumuoto. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että me sivukylillä asujat saisimme terveydenhuollon palveluita vain auton pysähtymispäivinä. Olen puhunut vahvasti siitä, ettei tästä mallista pitäisi kehittää ”kauppa-auto”-kulttuuria. Terveys ja sen hoitaminen eivät katso maitolaiturin kyljestä aikataulua. Pidän monipalveluautoa hyvänä lisänä.

Kotihoidon resursseja on vahvistettava ja perhehoidon toimintaa tuettava. Jos minun johonkin pitäisi ensi sijassa laittaa lisää henkilöstöä ja muuta resurssia, olisi se nimenomaan kotihoito. Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen tulevina vuosina. Heidän kotona asumistaan pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin. Tiedämme kaikki, että ihminen haluaa olla ja elää kotonaan.

Niin vanhustyössä kuin vammaispalveluissa on lopultakin annettava omaishoidolle se arvo, joka sille kuuluu – taloudellinen ja vertaistuki. Omaishoitajien tekemä työ on yhteiskunnan resursseja säästävää ja siksi sen kehittämiseen on laitettava aikaa ja rahaa.

Lasten ja nuorten palveluita on vahvistettava – se on meidän kaikkien etu ja tulevaisuus. Tarvitsemme lisää kuraattoreita ja psykologeja. Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti.

Pelastustoimen resursseja ei saa missään tapauksessa heikentää. Pelastuslain mukaan pelastustoimi huolehtii mm. pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoidosta kuten tulipalot, muu onnettomuus tai niiden uhka, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi. Toiminnan ja palvelun tuottaa pelastuslaitos, jossa työskentelee päätoimista ammattihenkilöstöä ja sivutoimista sopimushenkilöstöä.

Sopimuspalokuntalaisten sopimukset eivät saa heikentyä, kun sopimukset siirtyvät aluehallinnon organisaatioon. Kannan huolta siitä, että jokaisella paikkakunnalla olisi riittävästi sopimushenkilöstöä ammattihenkilöstön tukena.

Kaikki ehdokkaat kertovat, että haluavat henkilöstön mukaan päätöksentekoon. Mitä se sitten tarkoittaa? Minulle se on aitoa ihmettelyä, kyselyä, asioiden tarkastamista asiantuntijoilta. Heidän kuuntelemistaan, kuulemista ja arvostusta. Osaaminen on henkilöstöllä eikä johdolla. Pidetään tästä osaamisesta kiinni ja annetaan sille se kunnioitus, joka sille kuuluu. Vahvistetaan sitä oikeamuotoisilla päätöksillä.

Tekemiseni on maanläheistä. Tavalliselta ihmiseltä tavalliselle ihmiselle tarkoitettua.

Älä ihmeessä jätä äänestämättä numeroa 151!

Heidi Wilska