Hyvinvoinnin puolesta -Pelastustoimi
Pelastuslain mukaan pelastustoimi
huolehtii mm. pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoidosta kuten tulipalot,
muu onnettomuus tai niiden uhka, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen
hengen tai terveyden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi tai
pelastamiseksi. Toiminnan ja palvelun tuottaa pelastuslaitos, jossa
työskentelee päätoimista ammattihenkilöstöä ja sivutoimista sopimushenkilöstöä.
Aluehallintouudistuksen myötä pelastustoimi siirtyy osaksi hyvinvointialuetta.
Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan Pohjois-Karjalan
hyvinvointialueen rahoitus on kokonaisuudessaan yli 700 miljoonaa euroa. Pelastustoimen
osuus rahoituksesta tulee olemaan vain 15,6 miljoonaa euroa, joka on 2,2%
hyvinvointialueen kustannuksista. Pohjois-Karjalassa on toimiva
sopimuspalokuntatoiminta, jota ilman alueet eivät tulisi toimeen.
Sopimuspalokuntien osuus kustannuksista tulee olemaan noin 4,2 miljoonaa euroa eli
0,59% koko hyvinvointialueen rahoituksesta. Tässä on selvä rahoitusvaje, johon
on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
Pelastustoimi on tärkeä ja luotettava turvallisuustoimija, jonka
toiminnan resursseja ei saa tulevaisuudessa pienentää. Päinvastoin, jos tulen
valituksi aluevaltuustoon, tulen kaikin voimin huolehtimaan siitä, että
pelastustoimen merkitys kokonaisajattelussa tulee saamaan ansaitsemansa
mittasuhteet. Tämän lupauksen teen täydestä sydämestä koko alueen turvallisuustoiminnan
parantamiseksi.
Pelastustoimen alueella on paljon kehitettävää. Teknisen
suorituskyvyn parantaminen ja teknisten välineiden päivittäminen,
työturvallisuuden ja työsuojelutoiminnan kehittäminen työturvallisuuslain
edellyttämälle tasolle, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto niin ammattihenkilöstölle
kuin sopimuspalokuntalaisille sekä paloasemien ylläpito sekä sopimuspalokuntatoiminnan
erityisluonteen huomioiminen muutaman mainitakseni. Näiden kehittämiskohteiden
parantamiseen pelastuslaitos on jo osittain varautunut vuoden 2022
investointisuunnitelmassa. Jatkossakaan asiat eivät kehity ilman rahoitusta ja
siksi kannatan rahoituksen turvaamista vähintään sille tasolle, että vuotuiset
investoinnit ja kehittämistarpeet saadaan normaalin toiminnan lisäksi katettua.
Kannan suurta huolta sopimuspalokuntalaisten työehtojen
tilanteesta siirryttäessä hyvinvointialueeseen. Nykyiset sopimusehdot eivät saa
muutoksessa heikentyä. Järjestelmä on syntynyt tarpeeseen, jossa alueilla on
onnettomuusriskejä, mutta ei järkevää palkata ympärivuorokautista henkilöstöä
varallaoloon. Palvelutason lasku ei ole vaihtoehto ja siksi tarvitsemme
nykyisen sopimushenkilöstön jatkamaan toiminnassa vähintään entisin ehdoin. Lisäksi
resursseja tulee laittaa tulevaisuuteen niin, että nuorten toimijoiden saaminen
mukaan toimintaan turvataan ja uusia ratkaisuja pystytään löytämään alueiden pelastustoiminnan
kehittämiseksi.
Pelastuslaitoksen toimintaan kuuluu paljon. Muutaman
keskeisen tehtävän mainitakseni, pelastustoimi hoitaa alueella tulipaloihin sekä
muihin onnettomuuksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, toimii onnettomuus- ja
vaaratilanteissa asianmukaisesti, varoittaa väestöä vaara- ja
onnettomuustilanteissa, huolehtii öljyvahinkojen torjunnasta sekä huolehtii
ensihoitoon liittyvistä tehtävistä eli ambulanssitoiminnasta. Nämä asiat koskettavat
meitä kaikkia. Kun meille tulee hätätilanne, tarvitsemme ensisijassa
pelastuslaitosta apuun. Siksi se on resurssi, jonka olemassaolon haluamme
turvata riittävällä verkostolla ja osaamisella.
Kaiken lisäksi pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstö tekee
moniammatillista yhteistyötä mm. kotihoidon kanssa. Tässä yhtenä suurimpana on
ikäihmisten kotona asumisen turvaamiseksi tehtävät kohdennetut valvontakäynnit.
Se myös huolehtii haja-asutusalueiden turvapuhelintehtävistä ja koko maakunnan
alueella hoidon tarpeen arvioinnista.
Pohjois-Karjalan alue on pitkien välimatkojen maakunta.
Pelastuslaitoksella on kaikkien maakunnan kuntien alueella ympärivuorokauden
toimiva palveluverkko, joka toimii kaikissa turvallisuustilanteissa ennalta tehtyjen
suunnitelmien mukaisesti. Pelastusasemaluokitus auttaa palveluverkoston
toiminnan optimaalisen hyödyntämisen. Nurmekseen ja Uimaharjuun valmistuu uudet
pelastusasemat. Pekkalan pelastusaseman rakentaminen käynnistyy vuoden 2022
aikana. Heinäveden ja Outokummun kanssa on neuvottelut siitä mitä ja millä
aikataululla on tarpeen rakentaa.
Ensihoidon puolella henkilöstön työkuorman purkaminen ja
helpottaminen vaatii toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa sekä kaluston että
henkilöstön lisäämistä ensihoidon tehtäviin. Investointien puolella onkin
varauduttu vuoden 2022 aikana hankkimaan kuusi uutta ambulanssia, joiden sijoittuminen
tulee olemaan Joensuussa, Nurmeksessa, Lieksassa, Kontiolahdella ja Enossa.
Välitä sinäkin omasta turvallisuudesta ja äänestä sunnuntaina
numerolla 151.
Heidi Wilska
Lähteet:
Suomen Sopimuspalokuntien liitto ry:n tiedote aluevaaliehdokkaille
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – liikelaitoksen talousarvio
2022
Keskustelut eri pelastustoimen asiantuntijoiden kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti