Missä palvelut jatkossa fyysisesti sijaisevat?

 

Hyvinvoinnin puolesta - Missä palvelut jatkossa fyysisesti sijaisevat?

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot valitaan vaaleilla 23.1.2022. Uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022. Nykyinen Siun soten valtuusto istuu vuoden 2022 loppuun saakka. Uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.

Nykyisen Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla lainsäädännön mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Tällä hetkellä siis kunnat vastaavat em. palvelujen järjestämisestä. Lisäksi kuntien huolehdittava on pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäminen sekä leirintäalueviranomaistehtävät. Meillä Pohjois-Karjalassa on sopimuksin siirretty palvelujen järjestämisen toteuttaminen Siun sotelle 1.1.2017.  Siun sotessa on yhteensä noin 7 500 työntekijää. Alueella on noin 160 000 asukasta.

Muualla Suomessa on vasta nyt aloitettu muutos kohti hyvinvointialuetta, kun se meillä on siis tehty jo vuonna 2017. Pääsemme tässä muutoksen vaiheessa helpommalla, kun työ on suurelta osin tehty.

Vuoden 2023 alusta kuntien vastuu loppuu ja palvelujen toteuttamisen vastuu siirtyy uudelle hyvinvointialueelle. Ympäristöterveydenhuollon osalta on myös päätetty Pohjois-Karjalassa, että uusi organisaatio vastaa myös siitä.

Palvelut voidaan nykyisellään tuottaa Siun soten omana toimintana tai sopimuksin yhdessä toisen kuntayhtymän tai kunnan kanssa. Jatkossa palveluita voidaan tuottaa yhdessä toisen hyvinvointialueen organisaation kanssa. Palveluita voidaan ostaa myös toisilta palvelun tuottajilta, palvelusetelillä tai muulla laissa säädetyllä tavalla.

Omana toimintana tuotettaessa palvelut ovat edullisempia kuin, jos ne joudutaan ostamaan organisaation ulkopuolelta. Siun sotella on kuitenkin ollut vaikeuksia rekrytoida omaa henkilökuntaa ja siksi kustannusten kohoamisesta on syntynyt organisaatiolle suuri riski. Myöskään kaikkia palveluita ei ole voitu tuottaa, koska osaavaa, koulutettua henkilöstöä ei ole ollut riittävästi saatavana. Itse katson, että tämä on tulevan aluehallinnon suurin haaste vastata työntekijätarpeeseen osaavalla ja vetovoimaisella päätöksenteolla ja rekrytoinnilla.

Toinen iso haaste on palvelujen tuottamisen paikat. Nykyisin Siun soten organisaatio on vuokrannut kunnilta tiloja, joissa se toimii. Käytännössä siis vuoden 2017 alussa Siun soten syntyvaiheessa kuntien toiminnot toteutettiin jokaisessa kunnassa olemassa olevissa rakennuksissa ja ne siirtyivät vuokrasopimuksilla Siun soten hallintaan. Omistajiksi jäivät kunnat.

Tämän hetken käsityksen mukaan kunnat haluavat, että rakennukset siirtyisivät uuden hyvinvointialueen omistukseen. Siun soten puolella puolestaan ei haluta rakennuskantaa omaan taseeseen. Olemme tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli, kunnat ja Siun sote, haluavat välttää korjaustarpeisten, vanhojen ja edelleen vanhenevien rakennusten ottamisen omalle vastuulle. Tosiasia on, että ne ovat kuntien vastuulla, kuntien omistuksessa. Siksi olenkin valmis kannattamaan sitä, että ne jatkossakin jäävät kuntien omistukseen, mutta pitkillä, vuosikymmenien, määräaikaisilla vuokrasopimuksilla vaikka laki ei tätä vaadikaan. Uuden aluehallinnon ja alueiden elinvoimaisuuden vuoksi olisi tärkeää tulla vastaan myös kuntien toiveita ajatellen. Tämän hetken vuokrasopimukset ovat lyhyitä eivätkä turvaa kuntien asemaa rakennusten omistajana. Kuntien näkökulmasta tähän liittyy riskejä, esimerkiksi rakennusten kunnon ja korjaustarpeen osalta. Ennen uuden hyvinvointialueen ja kuntien välisten sopimusten tekemistä tulisikin tarkastella mitkä rakennuksista ovat tasearvoltaan sellaisia, että niitä on tarkoituksenmukaista edelleen käyttää.

Järjestely varmistaisi sen, että jokaisessa kunnassa olisi seinät, joissa olisi hyvinvointialueen vastuulla olevia palveluita. Minusta kuitenkin on tärkeää, että seinien sisällä on palveluita. Ja mitä palveluita, se olisi jokaisen kunnan osalta tarkasteltava niin, että kuntalaiset saisivat sille kunnalle tarkoituksenmukaiset palvelut.

Keskusteluissa asiantuntijoiden kanssa on esitetty mm. kiinteistöosakeyhtiön perustamista, jolloin kuntien riskit pienenisivät. Toisaalta miksi uusi hyvinvointialue ei voisi rakentaa omaa uutta? Edellä mainitulla toimintatavallahan se maksaa joka tapauksessa vuokraa kunnille pitkän aikaa ja samalla monen prosenttiyksikön suuruista voittoa.

Joka tapauksessa tulevaisuuden hyvinvointialueella kunnilla on suuri merkitys ja yhteistyön rooli esimerkiksi rakennuslupien ja kaavoituksen osalta. Tätä pohdintaa tulee siis jatkaa hyvässä hengessä.

Ikäihmisten palveluasumiseen kiinnitetään nyt huomiota ympäri Pohjois-Karjalaa. Joensuussa yksistään paikkaa odottaa reilut satakunta vanhusta. Toiseksi esimerkiksi otan Juuan, jossa palveluasumiseen ei ole pitkiä jonoja, mutta toisaalta ei ole paikkojakaan. Uusien rakennusten rakennusvastuuta ei halua kukaan ottaa vastuulleen. Vaikka saisimme uutta rakennuskantaa, mistä saisimme henkilöstöä tekemään työtä, kun ei nykyiselläänkään organisaation vetovoima riitä?

Älä ihmeessä jätä äänestämättä numeroa 151!

Heidi Wilska

Lähteet:

- Siun soten valtuuston kokous ja asiakirjat 14.12.2021.

- Siun soten talousarviokirja 2022.

- Keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa.